Herkkuruokaa ja leirintäalue-elämää

12.7.2009 Brändöskär

Sunnuntaiaamuna heräsimme Kluntarnalla naapuriveneen lasten ääniin. Aamu oli pilvinen. Merivesi oli taas 15-asteista. Olo oli kuin leirintäalueella, niin paljon veneitä oli ahtautunut yhteen laituriin. Osa purjeveneistä oli poijussa tai ankkurissa laiturin lähistöllä.
Söimme aamupalan. Alkoi sataa tihuuttaa. Päätimme vaihtaa maisemaa.
Ajelimme moottorilla Hindesrsön suuntaan. Välillä tuulta oli sen verran, että kapteeni nosti purjeet ylös. Rantauduimme Jopigårdenin laituriin ja kävelimme lounastamaan.
Lapset tilasivat hampurilaiset ja aikuiset lohta. Jopigårdenissa tarjotaan lähiruokaa, pihvit on tehty paikallisesta lihasta ja lohi on kalastettu Perämerestä. Lohen kaverina tarjoiltiin pekonin kanssa paistettuja vihanneksia. Outo yhdistelmä, mutta varsin maukasta! Lasten hampurilaiset jäivät syömättä, sillä pihvi maistui liikaa lihalta!
Ruuan jälkeen otimme veneessä päikkärit. Tai siis yritimme ottaa, sillä lapset pitivät niin kamalaa meteliä, että meidän oli parasta lähteä laiturista.
Suuntasimme iltapäivällä vanhaan, tuttuun paikkaan, Brändöskäriin. Varoittelimme lapsia, että siellä pitää olla kunnolla, sillä edellisellä kerralla saimme rannassa asuvan naisen vihat niskoillemme, kun lapset maalasivat taloa pihalle jätetyillä maalipensseleillä. Rantasaunan vieraskirjasta tarkistimme, että kävimme saarella edellisen kerran 14.7.2006, Lapset olivat silloin 5- ja 6-vuotiaita.
Brändöskäriin rantautuminen ei sujunut ongelmitta. Kapteeni karautti Casperosan kiveen vähän ennen laituria. Kolaus oli kuitenkin sen verran vähäinen, että pääsimme onnellisesti laituriin kiinni. Otimme helpottuneina ankkurirommit. Lapset juoksivat välittömästi kallioille. Kävimme katsastamassa kallioilla olevat paikallisen taiteilijan tekemät teräskuvat sarvisimpuista.
Brändöskärissä oli meitä ennen kaksi suomalaisvenettä laiturissa, molemmat Torniosta. Parin tunnin aikana laituri täyttyi ruotsalaisveneistä. Yksi Grand Banks kiinnittyi laituriin kyljittäin, joten muiden piti hakea paikkaa todella tarkasti. Grand Banksin väki ei siirtänyt alustaan sivummas, vaikka osa veneilijöistä mainitsi asiasta laiturilla.
Illalla saunoimme ja seurasimme ruotsalaislasten leikkiä kumiveneillä. Lapset soutelivat pelastusliivit päällä pitkin lahdenpoukamaa ja aikuiset seurasivat menoa veneistä.
Yhdeksän jälkeen laiturille ilmestyi torniolainen lippufasisti, joka yritti pakottaa kapteenin laskemaan liput yöksi, mutta Casperosa sai yöpyä ruotsalaislaiturissa lippujen kera.