maanantai 29. kesäkuuta 2015

Paremman väen festari

Kauko Röyhkä Bättre Folk-festareiden pienellä lavalla.

Kävimme taas Bättre Folkissa Hailuodon Marjaniemessä. Erityisen mukava festari on Casperosan gastin mieleen, sillä siellä ei ole liikaa porukkaa.
BF:n tarjonnassa on keski-ikästyneille veneilijöillekin sopivaa musiikkia kaiken rapin ja muun hömpötyksen välissä.
Tänä vuonna odotimme erityisesti Kauko Röyhkän ja Reino Nordinin esiintymisiä.
Röyhkää kuuntelimme alusta loppuun, mutta Nordinin keikka oli illan viimeinen ja siirretty sisätiloihin. Villapaidassa ja toppaliivissä sisätilat tuntuivat aika ahdistavilta. Oli pakko poistua paikalta kolmen biisin jälkeen.
Kuumuus Luotsihotellin salissa sai muutakin festariväkeä siirtymään takaisin luontoon.
Kauko Röyhkä oli hyvällä tuulella, Kitarakin soi mallikkaasti. Ohjelmistossa oli uusimpia kappaleita, vanhoja klassikoita ei tällä kertaa kuultu.
Jos on kiltti, ei voi olla tuhma.


Viikonvaihteen sää oli kolea. Vettä ei satanut, mutta tuuli kävi kylmästi mereltä päin.
Bättre Folkin tapahtumapaikka on Luotsihotellin takaosa, jonne tuulee joka suunnasta.
Onneksi aurinko pilkisteli aina välillä. Se jotenkin lohdutti.

BF:a on sanottu eteläsuomalaisten hipstereiden tapahtumaksi. Siltä se kyllä kieltämättä vähän näyttää. Miehet ovat panneet päähänsä lätsän, naiset sitovat hiuksensa nutturalle.
Festariyleisö on ulkoiselta olemukseltaan sellaista, ettemme tunne kuuluvamme joukkoon. Onneksi se ei haittaa.
Kun on oma vene Marjaniemen laiturissa tukikohtana, voi käydä kuuntelemassa vain niitä esiintyjiä, jotka oikeasti kiinnostavat.

Lauantain aloitimme kuitenkin pyöräilemällä. Kävimme Hailuodon keskustassa ja jatkoimme siitä matkaa Ulkokarvoon.
Neljän kilometrin tien päässä on taideteos, jotka kannattaa käydä katsomassa. Se on akustiikkataiteilija Lukas Kuhnen toteuttama Organum.
Organum koostuu kolmesta kupolista, joilla jokaisella on oma resonanssinsa. Kupoleiden sisällä voi käydä huutelemassa ja kokeilemassa oman äänen toistumista.
Lukas Kuhnen Organum on Ulkokarvon tien päässä.


Takaisin lähtö sunnuntaina tuntui pahalta, sillä aamu oli tosi kolea eikä säätiedotus luvannut yhtään lämpimämpää loppupäiväksi.
Puimme päälle kaikki vaatteet, joita oli mukana, ja lähdimme matkaan iltapäivällä klo 13 aikaan.
Marjaniemestä lähtiessä saimme peräämme sumupilven, joka seurasi Casperosaa ensimmäisen tunnin ajan.
Yllättävän äkkiä säätila muuttui ja puolivälissä kippari käänteli ruoria jo ilman paitaa.
Sään vaihtelu jatkui koko matkan. Välillä päästelimme kotia kohti purjeilla kuuden solmun vauhtia, välillä taas lilluimme melkein paikoillamme. Välillä käytimme moottoriakin, mutta loppumatkalla tuuli jälleen nousi ja saimme purjeet ylös.

Ei kommentteja: