Ensimmäinen kesäpäivä Ratanissa

16.7.2008 Ratan

Ratan on Ruotsin itärannikon vanhimpia ja suurimpia satamia. 1800-luvulla se oli tullisatama, jonka kautta kaikkien laivojen piti tuoda tavarat pohjoiseen. Nyt kylä on kaunis ja hiljainen maaseutupitäjä, jossa on leveä laituri ja hyvät palvelut veneilijöille. (Kuvassa ylhäällä vieraslaituri)
Siirryimme Byvikenistä Rataniin keskivikkoaamuna. Aurinko paistoi ensimmäistä kertaa heti aamusta asti. Matka ei ollut pitkä, mutta loppuajasta tuuli voimistui ja aallot saivat vaahtopäitä. Ratanissa tutustuimme entisessä tullitalossa olevaan näyttelyyn ja ravintolaan. Lapset saivat jäätelöä, aikuiset vohvelia ja kahvit.
Iltapäivällä Mika lähti polkemaan armeijan vanhalla pyörällä 10 kilometrin päähän kauppaan. Lapset häipyivät rannassa olevia hevosia syöttämään. Pian Kasper tuli takaisin ja kertoi Rosan katkaisseen hevosaitauksen sähkönarun. Ei muuta kuin juoksujalkaa paikalle vahtimaan hevosta, ettei se pääse karkaamaan. Sain heilutettua paikalle naapurin emännän, joka tarkisti tilanteen, haki paikalle hevosen omistajan ja lopulta aita saatiin korjattua. (Kuvassa Rosa ja hevonen, taustalla jo korjattu aita.)
No, tästä ei kulunut kovin pitkää aikaa, niin löysin lapset ruiskuttelemasta rannassa olevalla juomavesiletkulla. Taas piti vihastua! (Kuvassa Rosa juomassa vettä.)
Ratanin satamassa olevat veneilijöiden palvelut on rakennttu vanhaan pihapiiriin ja siinä olevaan ulkorakennukseen. Kaunis paikka!(Kuvassa alhaalla.)
Illalla saimme lainata naapuriveneen vuokraamaa soutuvenettä ja saatoimme soutaa naapurisaarelle (Rataskär) tutustumaan alueen historiasta kertovaan luontopolkuun. Rosa ja Kasper löysivät ison muurahaispesän. Rataskärin korkeimmalla paikalla on vanha punainen kummeli, melkein samanlainen kuin Mässkärissä, sekä 1940-luvulla rakennettu luotsitupa. Mäessä on myös betonista rakennettu bunkkeri, jolle emme keksineet käyttötarkoitusta.