Saarten kauhut lähtivät pohjoiseen

17.7.2008. Sikeå

Ei ollut päässä järkeä,
vaan alkoivat ikkunoita särkeä.
Se oli leikin loppu,
tuli satamasta pois hoppu.

Tuo runo kertoo osittain sen miksi Casperosan köydet irroitettiin Ratanin laiturista torstaina aamupäivällä. Aamu valkeni kerrankin kauniina, aurinkoisena ja tyynenä. (Kuva todistaa.)
Heti aamulla Rosa juoksi kertomaan, että Kasper kivitti ikkunan rikki sataman lähellä olevasta talosta. Tällä kertaa isi selvitteli tapahtumien kulkua. Talo näytti asumattomalta, mutta jätimme oven väliin lapun, jossa on yhteystiedot. Ikkunat maksetaan lasten viikkorahoista eli koko loppuvuosi on pärjättävä ilman 2 euron viikkorahaa. Oli parasta jättää idyllinen maalaismaisema.
Seuraavaksi saarten kauhut suuntasivat koti Sikeån satamaa. Purjehduskeli oli hyvä, aurinkoakin riitti perille saakka, tosin satamassa alkoi jo tuulla niin kylmästi, että lisäsimme vaatetusta. Ukkonen jyrähteli jossain kaukana ja mustia pilviä alkoi kerääntyä taivaalle.
Grillasimme laiturilla hampurilaiset lounaaksi ja tutustuimme alueeseen. Rannalla on leirintäalue ja veneilijät voivat käyttää paikallisen venekerhon tiloissa olevaa saunaa, vessaa ja keittiötä.
Kolmen tunnin odottelun jälkeen otimme kurssin kohti pohjoista. Matkalla tuuli kylmeni ja aurinko meni pilveen. Ukkonen jäi kuitenkin mantereelle. Saimme purjehtia merellä kuivina. Matkalla Rosa harrasti taivaan tuijottelua ja Kasper etuhampaan heiluttelua.
Matkalla keksimme myös Hyljelauluun toisen säkeistön:

Kalliolta viiksivallut sukeltaa
sutjakasti pyrstöt veteen polskahtaa.
Tämän hyljeparin
kotina on kari
ulapalla
aallon alla
pohjoisessa päin.

Saavuimme illalla Bjuröklubbin satamaan. Pienessä satamassa oli jo kolme purjevenettä ja yksi moottorivene, joten jouduimme änkeämään Casperosan kahden purkkarin väliin. Naapuriveneilijöiden avustuksella saatiin aikaan kummallinen viritys, jolla veneet pysyivät yhdessä kolisematta toisiinsa.
Sataman sauna oli kylmä emmekä saaneet sähkökiuasta toimimaan. Toivottavasti seuraavassa satamassa on jo pesumahdollisuus. Ruokavarastotkin kaipaavat jo täydennystä.

www.ratan.se

18.7.Skellefteå

Aamu oli jälleen tyyni ja kaunis. Ennen puoltapäivää tuuli yltyi ja oli kovimmillaan 10 m/s, mutta aallot näyttivät sen verran sopuisilta, että lähdimme kohti pohjoista.
Kippari veivasi menemään seitsemää solmua pelkällä isolla purjeella. Matka eteni joutuisasti kunnes tuuli loppui hieman ennen määränpäätä. Purje alas ja moottori käyntiin. Skellefteån Kurjovikenin satamassa olimme kolmen aikaan.
Söimme myöhäisen lounaan ja lähdimme pyöräilemään kauppaan. Kurjovikenin satama on meille ennestään tuttu, sillä poikkesimme siellä neljä vuotta sitten kun ylitimme Merenkurkun ensimmäisen kerran. Satamaan on nyt rakennettu uusi vieraslaituri. Palvelurakennuksessa on kolikoilla toimiva pesutupa, hyvä keittiö ja sauna. Pihalla on kaksi aikuisten ja kaksi lasten pyörää venevieraiden käyttöön. Kerhotiloista löysimme myös pyöräilykypärät. Satamasta on kauppaan noin kilometri. Täydensimme kaapit ruualla ja lapset saivat entisen oululaisen pitämästä kalastuskaupasta uudet kalahaavit. Ne olivatkin kovassa käytössä koko illan.
Illalla lämmitimme saunan, uimme ja saunoimme perusteellisesti. Kaiken kaikkiaan tämä perjantai tuntui jo kesältä. Merelläkin tarkeni t-paidassa ja sortseissa.