Hailuodossa varkaita!

Luoto-saaristolaisravintolan lounasbuffetin alkupalat.

Hailuoto ei ole entisensä.

Täältä on viety laituri, tuulimyllyt ja webbikamera. Nettikameran puuttumisen huomasimme jo aikaisemmin kotona, kun yritimme katsella luodon säätä ja venevieraiden määrää laiturissa.
Myöhemmin saimme informaatiota, että webbikamera toimii taas. No, toimiihan se, mutta mökkiläisten takia kameraa ei ole suunnattu vierasvenelaituriin päin.
 

Laituri on nostettu pois, koska se oli huonokuntoinen. Laiturin painot ja niistä roikkuvat köydet on kuitenkin jätetty paikalleen ja siitä johtuen yksi moottorivene jäi niihin kiinni perjantaina illalla.

Rajavartioston vene yritti irrottaa moottorivenettä köysistä pari tuntia, tuloksetta. Onneksi paikalle tuli nuori mies pienellä moottoriveneellä. Hän puki märkäpuvun päälleen ja sukelsi katkomaan köydet puukolla.

Veneilijät pääsivät iltamyöhällä laituriin viettämään iltaa.

Samuli Putro esiintyi Bättre Folk -festivaaleilla.

Kävimme päivällä pyöräilemässä Hailuodon keskustassa. Elmo haukkui kärryssään koko matkan, vaikka juoksutimme sitä alkumatkasta muutaman kilometrin väsytysmielessä. Ei auttanut, Hailuodon koirat saivat kuunnella Elmon räksytystä. Vastakaikuakin tuli mukavasti.

Pyöräilyn jälkeen kävimme kuuntelemassa Samuli Putroa Bättre Folk -festareilla. Muut esiintyjät eivät olleet meidän mieleen.

Marjaniemeen on tullut uusi ravintola, Luodon saaristolaisravintola, jonka lounasbuffetin kävimme testaamassa ja hyväksi havaitsemassa.

Karri Husson ravintolassa on persoonallinen ja maukas ruoka. Alkupalapöydässä oli monenlaista kalaa ja salaatteja, joissa oli käytetty bulguria ja linssejä mukavasti.

Pyöräilemässä

Lainaa ja palauta takaisin.

Övikin vierassatamasta voi lainata pyöriä (50 kruunua/vrk). Niillä pääsee katselemaan kaupunkia eri puolilta. Yksi pyöristä on sähköinen ja siihen saa samaan hintaan peräkärryn, jos haluaa kuskata kaupoista tavaroita veneeseen.
Valitsimme tavalliset mummonpyörät, ei vaihteita, ja jalkajarrut. Suuntasimme rantakatua pitkin Bonäsetin suuntaan.
Elmoa emme raaskineet jättää veneeseen, vaan se juosta jolkotti mukana. Se on vain niin pöljä koira, että menee koka ajan kuin riivattuna eikä malta ottaa rauhallisesti.
Poljimme viitisen kilometriä ja käytimme Elmoa pariin otteeseen uimassa. Iloisesti se hyppää veteen, vaikka merivesi on tosi kylmää. Eilen mittasimme lämpötilaksi noin viisi astetta. Hui!

Lounastauon jälkeen suuntaamme Gullvikiin päin. Jätämme Elmo-koiran laiskottelemaan veneen kannelle.
Övik on hyvin pyöräily-ystävällinen kaupunki. Liikennecvaloissa on oma nappi pyöräilijöille ja keskustassa on ilma-asemia, joista pyörän tai vaunujen kumeihin saa lisää ilmaa.
Olemme myös huomanneet kaupungin ripotelleen aurinkotuoleja rantaan ja puistoihin. Niitä saa lainata, eikä maksa mitään.

Pyöräilyä Häggvikissä

Ahdasta tunnelmaa Häggvikin laiturissa.

Häggvikin vierassatama oli ihan täynnä, kun saavuimme sinne torstaina kuuden aikaan illalla. Matka sujui aluksi purjeilla, mutta loppumatkan vastatuuleen ajoimme moottorilla.
Laituri oli täynnä ruotsalaisia veneitä. Kukaan ei tullut näyttämään Casperosalle paikkaa, mutta änkesimme muiden väliin ilman kutsuja.
Laskimme illalla, että laiturissa oli kaikkiaan yli 30 venettä, vaikka paikkoja on vain parikymmentä.

Häggvikiin tullaan kapean salmen suun kautta. Maisemat ovat jylhän kauniita. Näimme kalliokiipeilijöitä roikkumassa jyrkissä kalliorinteissä.
Vierassatama on suojaisa. Palvelut ovat hyvät. Rannassa on pyöriä, joilla voi käydä kylällä kaupassa. Matkaa sinne kertyy kolme kilometriä.
Puolen kilometrin päässä on Mannaminne, museoalue, jonne on pystytetty jos minkälaisia rakennuksia- Taidettakin sieltä löytyy.
Pyöräilin Rosan kanssa kylälle ja poikkesimme Marilyn's dineriin syömään pannupitsaa. En ole tainnut eläissäni syödä huonompaa. Makuasioista ei voi kiistellä, sillä Rosan mielestä pitsa oli hyvää.

Ruotsalaiset moottoriveneilijät pitivät yhdessä hauskaa
 laiturilla illalla.

Vierassataman lähellä on suolaamo, jossa valmistetaan suströmiä, tuota haisevaa ruotsalaisten kalaherkkua.
Perjantaina viereemme siirtyi vaasalainen s/y Katariina, jonka aikaisempi kotisatama on ollut Kellon Kiviniemessä. Entinen laiturinaapurimme siis!
Katariinassa oli mukana kaksi lasta, joiden kanssa Kasper ja Rosa kalastivat, uivat ja veneilivät kumiveneellä.

Häggvikin laituria ympäröivä kylä on todella kaunis. Mäkinen ja mutkainen kylätie kannattaa pyöräillä päästä päähän sataman pyörillä.